vajoan varjoihini. vajoan mustaan mereen. se halaa minua, pitelee lähellä, lohduttaa ja kertoo, että hän pysyy luonani. hän sanoo, että minä ja musta pärjäämme kahden. emme me tarvitse ketään. minä en tarvitse ketään. minä tarvitsen vain mustan ja se minut.
ehkä minun tosiaan olisi parempi vain olla yksin. minä tunnun olevan vaiva, riesa, pahanilmanlintu. ja ihmiset eivät osaa kuin satuttaa minua. ja pian Tyttökin tekee sen. miksi hän ei tekisi? miksi hän olisi minua kohtaan erilainen?
minä itken enkä osaa lopettaa.
minä tahdon heittää hukkaan kaikki päivät ilman itsetuhoa.
minä tahdon verta.
tahdon tietää, että minä olen elossa.
Mä ymmärrän. Taas. Erittäin hyvin.
VastaaPoistaMutta ei Tyttö tee sitä, koska hän välittää. Uskon sen.