minun pääni sisällä ei ole pyörinyt mitään muuta kuin tahdon olla laiha, täytyy olla laiha.
nyt pakenen kuntosalille. pakko laihtua.
tiistai 9. elokuuta 2011
kolibrin siivet vasten rintakehää
minua lähes alkoi itkettää kun osastoenkeli avautui minulle. kuuntelin hänen tarinaansa ja yritin olla näyttämättä surua, joka sisälläni kuohui, pyrki ulos kyyneliksi poskille. avauduin hänelle. kerroin vanhemmistani, kerroin koulukiusaamisesta. minä puhuin ja pidättelin itkua.
minun pääni sisällä ei ole pyörinyt mitään muuta kuin tahdon olla laiha, täytyy olla laiha.
nyt pakenen kuntosalille. pakko laihtua.
minun pääni sisällä ei ole pyörinyt mitään muuta kuin tahdon olla laiha, täytyy olla laiha.
nyt pakenen kuntosalille. pakko laihtua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
miksi löysin sinut uudestaan vasta nyt, olen ehtinyt ikävöimään sinua ja kaunista (kuin kesätuuli) blogiasi.
VastaaPoistaolen iloinen, että puhuit, todella. itkeäkin saa, pitää, luulisin, toiset kertovat sen helpottavan.