You've got a face for a smile you know

olen pahoillani. minä olen ollut hukassa, rikki, kadoksissa. en ole osannut ajatella kuin laihtumista. en ole osannut syödä oikein. en ole osannut elää oikein (vai onko edes olemassa oikeaa tapaa elää?). minä olen tullut nyt takaisin.

minä pyydän rakkaat lukijani (jotka vielä olette pysyneet täällä luonani), levittäkää sanaa. linkittäkää tämän hassun ja surullisen tytön blogia eteenpäin. vaikka omassa blogissanne. olisin siitä kiitollisempi kuin uskottekaan. tahdon tulla takaisin tähän maailmaan. onhan tämä pakotieni edelleen ja siitä syystä, en poistanut tätä blogia koskaan. tiesin palaavani jossain vaiheessa. kiitos kun jaksoitte odottaa.

oikeastaan saan kiittää TIMiä siitä, että heräsin horroksestani ja löysin blogini uudelleen. kiitos koko sydämestäni sinulle.

en tiedä mistä aloittaa. viimeksi kirjoitin pahasta olosta, menetetystä parhaasta ystävästä. häntä ei ole. me puhumme ja kerromme toisinaan salaisuuksia toisillemme, mutta hän on vain ihminen muiden joukossa. ei enää niin tärkeä, en enää luota häneen.

mutta minun elämässäni on Tyttö
ja hän tekee kaikesta helpompaa.

olen kai edelleen se sama surullinen tyttöotus, joka haluaa kadota kaikin tavoin. mutta nykyään minä välitän hieman itsestäni. minä lähden valkoisten seinien sisälle parantumaan piakkoin. hyvinkin pian. toivottavasti jo ensi viikolla. toivottavasti peikot eivät löydä minua sieltä.